Toimiva, elinvoimainen ja kestävä kaupunki

Helsinki kasvaa, mutta kasvaako se oikein? Kaupunkisuunnittelun on oltava sekä kestävää että viihtyisää, jotta asukkaat voivat nauttia ympäristöstään. Haaveni on eläv', helppokulkuinen ja vehreä Helsinki. Tämä on mahdollinen, jos päätökset tehdään kaupunkilaisten etu ja mieltymykset edellä.

Asuminen Helsingissä kallistuu jatkuvasti, ja samalla rakentamisen päästöt ovat kasvussa. Julkisilla hankinnoilla ja kaavoituksella kaupunki voi ohjata kehitystä kohti kestävämpää ja kohtuuhintaisempaa asumista. Rakennettu ympäristö tuottaa noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, ja rakentamisen päästöt syntyvät pääosin teräksen ja sementin tuotannosta​.

• Helsingin vuokrat ovat nousseet 20 vuodessa lähes 80 %. Kaupungin on kaavoitettava riittävästi asuntoja ja panostettava erityisesti kohtuuhintaiseen vuokra- ja opiskelija-asumiseen.
• Helsinki voi vaikuttaa rakentamisen päästöihin sitoutumalla vähäpäästöisen betonin ja lähes päästöttömän teräksen käyttöön kaikissa julkisissa rakennushankkeissa. Tämä tukisi myös suomalaista teollisuutta ja työpaikkoja​.
• Julkiset hankinnat ovat valtava taloudellinen ohjauskeino: kuntien osuus julkisista hankinnoista on noin kaksi kolmasosaa Suomen julkisista investoinneista. Sijoittamalla vähäpäästöisiin materiaaleihin Helsinki voi kiihdyttää markkinoiden siirtymää kohti kestävämpää rakentamista​

Viheralueet lisäävät tutkitusti hyvinvointia

Tutkimukset osoittavat, että kaupunkiluonto vähentää stressiä ja parantaa hyvinvointia. Helsingissä jokaisella asukkaalla on oltava pääsy lähiluontoon.

• Kaavoituksessa on turvattava riittävät puistoalueet ja suojeltava alkuperäinen puusto, jotta kaupunki pysyy vehreänä.
• Viherkattoja ja -seiniä on lisättävä rakentamisen yhteydessä, jotta kaupunki kestää ilmastonmuutoksen vaikutukset paremmin.
• Lisää puistohengailua Helsinkiin. Puistoalueiden oleskelumahdollisuuksia ja viihtyisyyttä on parannettava lisäämällä muun muassa penkkejä ja roskiksia. Töölönlahden kesäpuiston kaltaisia kokeiluja tarvitaan lisää.

Elinvoimainen ja yrittäjäystävällinen keskusta

Yrittäjät tuovat elinvoimaa Helsinkiin, mutta liiallinen byrokratia ja liiketilojen kalleus vaikeuttavat monien toimintaa. Kaikkia haasteita emme voi ratkaista. Esimerkiksi verkkokaupan nousu on muuttanut kulutustottumuksia, mutta siltikin Helsingillä on keinoja parantaa kivijalkayrittäjien asemaa.

• Puretaan byrokratiaa. Lupaprosesseja yrityksille ja tapahtumajärjestäjille on sujuvoitettava, jotta aloittaminen ei tyssää paperisotaan.
• Julkiset hankinnat pienyrittäjien tueksi. Kaupungin hankinnoissa on suosittava paikallisia yrityksiä ja kehitettävä hankintaprosesseja niin, että pienemmätkin yritykset voivat osallistua.
• Tyhjät liiketilat käyttöön. Kaupunki voi ottaa aktiivisemman roolin autioituneiden liiketilojen hyödyntämisessä esimerkiksi tarjoamalla niitä kulttuuri- ja yhteisökäyttöön edullisesti.
• Elävä keskusta ja kävelyystävällinen ympäristö tukevat yrittäjyyttä. Kaupunkiympäristön toimialan viestintätutkimuksen mukaan tärkein kulkutapa keskustan sisällä oli kävely, sillä 75 prosenttia vastaajista liikkui keskustassa mieluiten jalkaisin. Tutkimukset osoittavatkin, että mitä viihtyisämpi ympäristö, sitä pidemmälle ihmiset ovat valmiita kävelemään ja sitä enemmän he käyttävät palveluita. Kävelypainotteiset keskustat lisäävät asiakasvirtaa ja kaupunkikulttuurin houkuttelevuutta.
• Kävelykadut ja viihtyisät julkiset tilat voivat kasvattaa yritysten liikevaihtoa: tutkimuksissa jopa 64 % yrittäjistä piti kävelykadun vaikutusta liiketoimintaan positiivisena​.
• Helsingin keskustaa on kehitettävä suuntaan, jossa kävely ja viihtyisyys houkuttelevat asiakkaita, eivät karkota heitä. Tämä vaatii panostuksia katusuunnitteluun, valaistukseen, viheralueisiin ja levähdyspaikkoihin.