Hyvinvointi ja arjen sujuvuus

Toimiva arki on hyvinvoinnin perusta, ja siihen tähtäävän politiikan tulisi olla itsestäänselvyys. Jokaisella helsinkiläisellä tulee olla mahdollisuus liikkua sujuvasti, saada tarvitsemansa palvelut. Kulttuuri ei ole vain luksustuote, vaan tärkeä osa arkea sen tasapainottajana kaikissa sen lukuisissa muodoissa. Kaupunki ei pyöri ilman hyvinvoivia ihmisiä, jotka tekevät Helsingistä toimivan.

Terveyttä matalalla kynnyksellä

• Mielenterveys- ja päihdepalvelut helposti saataville. Mielenterveys- ja päihdepalvelut helposti saataville. Tarvitsemme lisää matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, joihin pääsee ilman lähetettä ja pitkiä jonotusaikoja. Matalan kynnyksen walk-in-vastaanotot mielenterveyspalveluihin ovat välttämättömiä, jotta apua saa ajoissa ilman turhaa byrokratiaa. Päihdehuollon tulee perustua tutkimukseen, ja siksi kannatan huumeiden käyttöhuonekokeilua, joka vähentää yliannostuskuolemia ja ohjaa ihmisiä hoitoon. Päätöksenteon pohjana tulee olla tutkimus, ei moralisointi.
  
  
• Kaupunki ei toimi ilman ihmisiä, jotka pyörittävät sen palveluita. Haluan varmistaa, että varsinkin päiväkotien, koulujen ja lastensuojelun työntekijöillä on kilpailukykyinen palkka ja hyvät työolot. Sote-alan resurssipula on ratkaistava, jotta työntekijät jaksavat työssään ja kaupunkilaiset saavat tarvitsemansa palvelut.

Joukkoliikenne edulliseksi ja kattavaksi

Joukkoliikenteen käyttö on laskenut 37 % vuodesta 2018, ja hinnat ovat nousseet yli 40 % viime vuosina. Tämä kehitys on käännettävä. Kaupungin kasvaessa liikkumisen on oltava sujuvaa ja kohtuuhintaista. Haluan tehdä Helsingistä kaupungin, jossa jokainen voi elää mukavasti ilman autoa, mutta jossa myös yrittäjien ja autoilijoiden tarpeet otetaan huomioon.

• Joukkoliikennelippujen hintoja on alennettava varsinkin lyhyillä matkoilla. Hinnannousu on estettävä.

• Katuremontit sujuviksi ja hyvin suunnitelluiksi. Suuret katuremontit eivät saa estää kaupunginosasta toiseen liikkumista. Poikkeusreitit jalankulkijoille ja pyöräilijöille tulee suunnitella selkeiksi ja turvallisiksi, jotta kaupunki pysyy saavutettavana kaikille.

• Haluan edistää sitä, että Helsinki tutkii itseohjautuvien sähköautojen, jaonvaraisten kulkuvälineiden ja kestävien liikennemuotojen mahdollisuuksia. Ratkaisut eivät ole mustavalkoisia, vaan niiden pitää perustua käyttäjien tarpeisiin.

Työ kuuluu kaikille

Kun ihmiset saavat työtä, he voivat elää itsenäisesti, osallistua yhteiskuntaan ja edistää kaupungin elinvoimaa. TE-palveluiden järjestämisvastuu siirtyi vuoden vaihteessa valtiolta kunnille. Tämä on suuri vastuu, jossa meidän tulee onnistua. Helsingillä on oltava aktiivinen rooli työllisyyden tukemisessa, sillä työmarkkinat ovat jatkuvassa murroksessa ja tarvitsevat joustavia ratkaisuja.

• Työllisyyspalvelujen on vastattava aidosti työnhakijoiden tarpeisiin. Laikille ei sovi sama ratkaisu, ja siksi kuntouttavan työn, osa-aikaisuuden ja räätälöityjen työpolkujen merkitystä on vahvistettava.

• Helsingin on toimittava sillanrakentajana työnantajien ja työnhakijoiden välillä, jotta työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Paikallisten työmarkkinoiden tarpeita on seurattava ja reagoitava nopeasti, jotta osaamiskoulutuksia ja työllisyyspalveluita voidaan kehittää ennakoivasti.

• Helsingin tulee olla edelläkävijä joustavien koulutusmallien pilotoinnissa. Sen tulee tukea oppilaitoksia, työnantajia ja työntekijöitä täydennyskoulutuksen, muuntokoulutuksen ja oppisopimuspohjaisten ratkaisujen edistämisessä. Kaupungin on kriittistä reagoida muuttuvan työelämän ja eri alojen osaajatarpeisiin.

• Koulutuksesta ei voi leikata. Varsinkin ammatillinen koulutus on yksi keskeisimmistä keinoista edistää työllistymistä ja vastata työmarkkinoiden osaamistarpeisiin. Koulutuspaikkoja on kohdennettava etenkin tulevaisuuden aloille, kuten vihreään siirtymään, kiertotalouteen ja teknologia-alalle, joissa työvoiman tarve kasvaa.

Liikunta ei ole vain harrastus

Liikunta ja harrastukset eivät ole pelkästään vapaa-ajanvietettä, vaan keskeinen osa hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Kaikilla kaupunkilaisilla, erityisesti lapsilla ja nuorilla, tulee olla mahdollisuus liikkua ja harrastaa ilman taloudellisia esteitä. 

• Kaupunkiin on rakennettava lisää maksuttomia liikuntapaikkoja, kuten koripallokenttiä, isoja hiekkakenttiä pesäpalloon, skeittiparkkeja ja ulkokuntosaleja, jotta jokaisella on mahdollisuus liikkua ilman suuria kustannuksia.
• Kaupungin viheralueita ja puistoja on hyödynnettävä paremmin liikuntaan, esimerkiksi parantamalla ulkoilureittien valaistusta ja lisäämällä esteettömiä ulkoliikuntamahdollisuuksia.
• Kaupunki voi edistää liikuntaa mahdollistamalla urheiluvälineiden lainauksen suuremmassa skaalassa esimerkiksi kirjastoista tai kouluista, jotta kaikilla olisi mahdollisuus kokeilla eri lajeja ilman suuria alkuinvestointeja.
• Yhteisöllisiä liikuntatapahtumia ja matalan kynnyksen harrastusryhmiä on tuettava, jotta kaikenikäiset kaupunkilaiset löytävät mielekkäitä tapoja liikkua yhdessä.
• Liikuntamahdollisuuksista tiedottamista on lisättävä, jotta jokainen helsinkiläinen tietää, millaisia ilmaisia tai edullisia liikuntamahdollisuuksia on tarjolla.

Kulttuuri on osa arkea

Kulttuuri ei olekaan pelkkää luksusta, vaan olennainen osa kaupungin elinvoimaa ja ihmisten hyvinvointia. Kulttuurialan ihmiset ovat usein yrittäjiä, jotka tuottavat rahan lisäksi suoraa hyvinvointia yhteiskuntaan. Kulttuurin näkeminen vain kulueränä on todellisuuden vääristelyä, kun otetaan huomioon kulttuurin välilliset positiiviset vaikutukset ihmisten kulutukseen. Usein myös unohtuu, kuinka paljon kulutamme päivittäin kulttuuria sen eri muodoissa. 

• Helsingissä on paljon tyhjiä liiketiloja, jotka voitaisiin hyödyntää taiteilijoiden työtiloina ja kulttuurikäytössä. Näitä tiloja on avattava kohtuuhintaisesti kulttuurialan toimijoille.
• Kulttuurin rahoitus on pidettävä vakaana ja pitkäjänteisenä, jotta alan yrittäjillä ja tekijöillä on mahdollisuus toimia kestävällä tavalla.
• Vähemmän byrokratiaa, enemmän tekemistä. Helsingin tapahtumalupa- ja melurajoituskäytäntöjä on sujuvoitettava, jotta kulttuuritapahtumien järjestäminen on helpompaa. Ulkotapahtumien, kuten musiikki- ja teatteriesitysten, lupaprosesseja on kevennettävä ja tehtävä ennakoitavammiksi.
• Kirjastojen ja muiden julkisten tilojen käyttö kulttuuritilaisuuksiin ja työskentelyyn on laajennettava, jotta ne toimivat aidosti kaupunkilaisten yhteisinä tiloina.
• Helsingin on tuettava monimuotoista kulttuuritarjontaa ja varmistettava, että pienemmät toimijat saavat mahdollisuuden kilpailla isojen tapahtumajärjestäjien rinnalla.
• Kaupungin tulee aktiivisesti tukea pop-up-näyttelyitä, yhteisöllisiä tapahtumia ja katukulttuuria, jotka elävöittävät kaupunkia.

Mahdollisuus vaikuttaa kunnan päätöksiin

Kuntien päätökset vaikuttavat suoraan kaupunkilaisten elämään, mutta monilla on tunne, ettei heidän mielipiteillään ole väliä. Luottamus demokraattiseen päätöksentekoon on koetuksella, ja siksi sitä on vahvistettava rohkeilla kokeiluilla. Kaupunkilaisten äänen on kuuluttava vaalien lisäksi jokapäiväisessä päätöksenteossa.

• Kansalaispaneelit ja digitaaliset osallistumisalustat on otettava käyttöön Helsingissä, jotta asukkaat voivat aidosti vaikuttaa mm. palveluverkon ja kaupunkisuunnittelun kaltaisiin kysymyksiin​.
• Asukasosallistumiselle on asetettava selkeät tavoitteet, ja sen vaikuttavuutta on arvioitava säännöllisesti.
• Päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä on lisättävä, jotta helsinkiläiset ymmärtävät, miten heidän näkemyksensä huomioidaan kaupungin päätöksenteossa.